Towns & Lodges - Kalaallit Nunaata Avannaa
Sumiiffimmi illoqarfiit mikisut nunaqarfiillu arlallit najugaqarput, taakku pinngortitami kusanartunik aamma ungasissumi inissisimallutik ilisarnaatitaqarput. Kalaallit Nunaata Avannaani inuuneq issittumi silap pissusaata allanngoriartornera pisuussutillu killeqarnerat pissutigalugit unammilligassaqarsinnaagaluartoq, inuiaqatigiit qanimut ataqatigiissut qiimmassarnermikkut akiuussinnaassuseqarnermikkullu tamanna taarsertarpaat.
Illoqarfinni taakkunani inuit kulturiat ileqquusoq suli assut inuuvoq, pulaartutlu naatsorsuutigisinnaavaat ulluinnarni inuunermi ersersinneqartartoq takusinnaallugu. Aalisarneq piniarnerlu suli sumiiffimmi aningaasarsiornikkut pingaaruteqarluinnarput, aammalu sumiiffimmi innuttaasut qimminik qimuttuitsulerlutik arfernik piniarnissaminnut imaluunniit issittumi Arctic Char-inik aalisarnissaminnut aallarunneqartarnerat takusinnaavat.
Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaata Avannaani illoqarfimmi inuuneq immikkuullarissumik misigisassaavoq, takornarissanullu periarfissiisarpoq nunarsuarmi avatangiisit unammilligassaqarfiunerpaat ilaanni inuup anersaata qajannaatsuunera takusinnaallugu.
Uummannaq
Uummannamut tikeraarnermi pingaarnerpaat ilagaat illoqarfiup taaguutaata Uummannap Qaqqaata takunissaanut periarfissaq. Qaqqaq taanna 1.170 meterit sinnerlugit immap naqqanit portussuseqarpoq illoqarfiullu silaannartaanik aqutsisuuvoq. Pulaartut qaqqap tungaanut pisuttuarsinnaapput imaluunniit qulimiguulimmik angalasinnaallutik, eqqaani fjordit aamma issittoq takusinnaallugu. Uummannami aamma Santa ́p allaffia nassaarisinnaavat.
Qaanaaq
Qaanaaq tassaavoq immikkut ittumik misigisassarsiorusuttunut angalaffissaq kingulleq. Taanna tassaavoq Kalaallit Nunaata Avannaani illoqarfiit avannarlersaat, seqernup qaammatini 3,5-ini seqernup ataani inissisimasartoq, tamatumalu kingorna unnuap qeqqanut seqernup qaammatini 5-ini ingerlaavartumik seqernup ataani inissisimasartoq. Tassani piniarnermik ileqqut takusinnaavatit qimmit qimuttut, kajakkit, aamma harpunit suli inuunermi pingaaruteqarluinnartut. Illoqarfik immap sikuanik annertuunik ungasissumiittoq, ukiup ingerlanerani ulloq ataaseq qimminik qimuttuitsuinissaq pisariaqartinneqartarluni, sikullu qaqutigoortut sinerissami illunik qalipaatigissunik majestetimik tunuliaqutaqartitsipput.
Kullorsuaq
Kullorsuaq 1928-mi pilersinneqarpoq 450-illu missaanni inoqarluni. Qaqqamik ilisarnaatitalimmik annertuumik kul-imut assingusumik ateqartinneqarpoq, is ́s ilisimaneqarpoq inuit kulturiannik pisuusunik inuunermillu ileqquusumik. Piniarneq aalisarnerlu suli pingaarnertut inuussutissarsiutigineqarput, arferit, narluit, aamma arferit pisarineqartarlutik. Ullumikkut Kullorsuaq Kalaallit Nunaanni aalisarnermik piniarnermillu najugaqarfiit ileqquunerpaat ilaattut isigineqarpoq, inuit inuunerannik immikkuullarissumik takussutissaqartitsilluni.
Upernavik
Upernavik qeqertat mikisut labyrintiata qeqqani inissisimavoq, illoqarfiullunilu pissanganartoq, ileqquusumik najugaqarfiusunik, issittumi qaqqat kusanartunik, aammalu timmissat assigiinngitsut atorlugit. Narvalip qinngasaarisup aamma sumiiffik taanna angerlarsimaffimmik taasarpaa. Atortorissaarutit nutaaliaasut tikikkaluartut illoqarfiup kulturikkut kingornussassanik innarliinissaq iluatsissimavaa, takornarissanut kalaallit inuiaqatigiit ileqquusumik inuunerisa misigisaqarnissaannut periarfissiilluni. Isikkamik qaqqat labyrintiat aqqusaarlugu kajakkimik angalaarneq imaluunniit qaqqat qeqertat aqqusaarlugit qimminik qimussimik angalaarneq tassaapput pulaartut illoqarfimmi kulturikkut misigisassanik pitsaasunik immersorsinnaasaasa ilaat.
Ilimanaq
Ilimanaq nunaqarfiuvoq kusanartoq aalisarnissamut periarfissaqarluarluni ilisimaneqarluartoq. Nunarsuarmi isikkiviit kusanarnerpaat ilaat qiviarlugu eqqissisimaarsinnaavutit, imaluunniit nunap immikkoortuani kusanartumi misigisassarsiornermik aallartitsisinnaavutit, tassani moskus-it, snøhar-it aamma arctic fox-it takuneqarsinnaasarmata. Ilulissat Kangerluata UNESCO-mit illersorneqartup eqqaani qaqqat annertoorujussuit aqqusaarlugit angalaarneq nuannaarutigiuk, Kalaallit Nunaanni najugaqarfiit pisoqaanerpaat ilaat tikillugu.
Oqaatsut
Kalaallit Nunaanni nunaqarfik Oqaatsut nunaqarfiuvoq mikisoq aqqusineqanngitsoq. Eqqarsaatigisinnaasat pitsaanerpaat ilaat tassaavoq, issittumi qaqqat kolossalit sumiiffimmi aqutsisuusut eqqaanni kajakkimik angalaarneq. Ilulissaniikkaanni umiatsiamik Oqaatsunut tikinnissaq ajornanngilaq. Pissanganartumik pisuttuarnissamik ujaasisartunut orange-mik nalunaaqutsiinermi Ilulissaniit Oqaatsunut pisunnermi aqqut najoqqutaralugu. Ukiup ingerlanerani nunaqarfik aatsaat qimuttuitsulerluni, qimuttuitsulerluni, qimuttuitsulerluniluunniit tikinneqarsinnaavoq, taamaalillunilu ukiumi timersornermik nuannarisalinnut pitsaasuulluni.
